Ilmaisia herkkuja metsästä

Ilmaisia herkkuja metsästä

Kotimaiset sienet ja marjat odottavat poimijoitaan joka vuosi. Ja joka vuosi suurin osa luonnon sadosta jää keräämättä. Sienestys ja marjastus on edelleen suomalaisten suosiossa, suosituimmat paikat ovat muodostuneet kilpa-areenoiksi, mutta hieman vaikeammin saavutettavat alueet notkuvat luonnon herkkuja. Vaikka suomalaisten keräysinto on vielä voimakas, sienestys ja marjastus ei ole enää niin suosittua nuorten keskuudessa. Kotimaisia herkkuja voi ostaa toreilta ja kaupoista, mutta nämä tuotteet on yleensä kerätty ulkomaalaisten marjanpoimijoiden voimin. Varsinkin Thaimaasta tuodaan vuosittain Suomeen satoja kerääjiä sesonkikaudeksi. Heidän palkkauksensa on naurettavan alhainen suomalaiseen palkkatasoon nähden, mutta heille täällä tehty raha riittää paljon pidemmälle. Ulkomaalaiset marjanpoimijat herättävät kantaväestössä voimakkaita tunteita. Osa kansasta ymmärtää, että jotenkin ne kaupalliset metsän tuotteet on sieltä kauppoihin hankittava, kun taas osa on sitä mieltä, että jokamiehenoikeudet eivät ulkomaalaisiin tulisi päteä. Harrastuksen sienestys ja marjastus on monipuolista. Siinä saa liikuntaa, raikasta ilmaa ja hyvässä lykyssä mukavan saaliin kotiin viemisiksi. Eväsleipiä kannon nokalla syöden sielu lepää, kun ihailee Suomalaista luontoa.

Marjojen valikoima on laaja

Kaikki tuntevat mustikat ja puolukat, mutta kotimaisten marjojen kirjo on paljon laajempi. Riippuen marjan tyypistä keruu voi tapahtua käsin tai koneella. Koneellisesti poimittujen marjojen siivoaminen jälkikäteen saattaa vain tuplata sen ajan, kun niiden poimimiseen on käyttänyt. Tässä hieman listaa ihanista kotimaisista marjoista, joita voi kuka tahansa käydä vapaasti keräämässä tai nauttimassa suoraan puskasta. Ahomansikka tai metsämansikka on klassikko, kaikille on varmaan tuttu timotein varteen pujotetut mansikkahelmet. Lakka on marjojen aatelia, mutta valitettavasti tämä keltainen herkku kasvaa vain Suomen pohjoisemmilla alueilla. Mesimarja alkaa käydä jo harvinaiseksi luonnonvaraisena, sen maku on intensiivinen, mutta sadot tosiaan kutistumaan päin.Juolukka on maineestaan huolimatta hyvin terveellinen. Sen maku hieman kirpeä, mutta raikkaus on vain plussaa. Lillukka on toinen ylenkatsottu kotimainen marja. Se toimii parhaiten sekoitettuna muiden marjojen kanssa. Viimeisimpänä mainittakoon karpalo ja tyrni, jotka ovat todellisia supermarjoja. Vaikka marjojen antioksidantit ja vitamiinit tiedostetaan hyvin, nämä kaksi ovat ylitset muiden. Suomessa tavataan näiden lisäksi muitakin syötäväksi kelpaavia marjoja, mutta niiden esiintyminen ja käyttö on harvinaisempaa. Ahomansikka tai metsämansikka on klassikko, kaikille on varmaan tuttu timotein varteen pujotetut mansikkahelmet. Lakka on marjojen aatelia, mutta valitettavasti tämä keltainen herkku kasvaa vain Suomen pohjoisemmilla alueilla. Mesimarja alkaa käydä jo harvinaiseksi luonnonvaraisena, sen maku on intensiivinen, mutta sadot tosiaan kutistumaan päin. Juolukka on maineestaan huolimatta hyvin terveellinen. Sen maku hieman kirpeä, mutta raikkaus on vain plussaa. Lillukka on toinen ylenkatsottu kotimainen marja. Se toimii parhaiten sekoitettuna muiden marjojen kanssa. Viimeisimpänä mainittakoon karpalo ja tyrni, jotka ovat todellisia supermarjoja. Vaikka marjojen antioksidantit ja vitamiinit tiedostetaan hyvin, nämä kaksi ovat ylitset muiden. Suomessa tavataan näiden lisäksi muitakin syötäväksi kelpaavia marjoja, mutta niiden esiintyminen ja käyttö on harvinaisempaa.

Sienet sopivat moneen

Sienet eivät pelkästään ole herkullisia, ne ovat myös terveellisiä ja sopivat moneen eri käyttöön. Samoin kuin marjastimessa, sienestämisessä on ylimääräisiä bonuksia. Kuljeskelu metsässä ja raikas ulkoilma alentaa stressiä. Ja mikä vielä hienompaa, sieniä voi poimia hieman enemmän kroppaa säästäen ja sopivalle paikalle löytäessä saaliin saa kasaan ennätysajassa. Tärkeintä sienestämisessä on luonnollisesti tuntea syötävät yksilöt. Jos ei ole varma, mikä sieni on kyseessä, on parempi jättää se metsään. Suomessa on useita hyvin myrkyllisiä sienilajeja, ja vaikka kuolemantapauksilta yleensä vältytään, on parempi olla ylivarovainen kuin mennä mutu-tuntumalla. Kanttarellit ja tatit ovat sienten eliittiä, ja jos tietää paikan, jossa näitä kasvaa, informaatiota vartioidaan kuin parastakin valtionsalaisuutta. Joillekin onnekkaille sattuu oma kanttarelliviljelmä omalle pihalle, mutta on hyvä muistaa, että jokamiehenoikeudet eivät päde piha-alueisiin. Ruuanlaitossa sienet voivat korvata lihan, tai ainakin vähentää lihan käyttöä. Maku on tietenkin erilainen, mutta konsistenssi kasviksia tanakampaa. Perinteisesti sieniä on myös suolattu talven varalle, mutta modernimpaa on nykyään kuivattaa sienet, jos niitä haluaa säilöä vastaisuuden varalle. Sienestys ja marjastus on siis sekä hyvä harrastus että hyödyllinen sellainen. On nähty, että ekologisen ajattelun kasvaessa myös kaupunkinuoriso on uudestaan löytämässä tiensä metsään. Suomen luonnolla on paljon tarjottavaa, joten nautitaan siitä monipuolisesti.

Sienet sopivat moneen

Comments are closed.