Luonnonsuojelu kuuluu kaikille

Luonnonsuojelu kuuluu kaikille

1980-luvulla parrakkaat aktivistit käyttivät ketjuja ja kahlitsivat itsensä puihin suojellakseen suomalaisia metsiä hakkuilta. Dramaattiset kuvat poliisien pois kantamista luonnonsuojelijoista herättivät ristiriitaisia tunteita, onko nyt ihan tarpeellista noin äänekkäästi ja julkisesti vaalia vanhoja metsiä. Paljon on muuttunut sitten 80-luvun, mutta luonnonsuojelu on edelleen tärkeää ja useille ihmisille sydäntä lähellä. Kierrätys on nykypäivää, ja kaikki ovat tietoisia ilmaston lämpenemisen aiheuttamista haitoista ympäristölle. Vaikka sinne pöpelikköön ei itse henkilökohtaisesti edes haluaisi mennä, kaikki tunnustavat, että luontoa tulee suojella. Suomen luonnon monimuotoisuudesta ja kauneudesta on ensi kädessä vastuussa ympäristöministeriö. Luonnonsuojelulaissa määritellään, mitä ja miten Suomen luontoa vaalitaan, mukaan lukien kansainväliset sopimukset ja EU direktiivit. Suomessa luonnonsuojelussa on kansainvälisesti mitattuna onnistuttu kohtuullisen hyvin. Tosin Greenpeace 90-luvulla oli kauhuissaan vanhojen metsien hakkuista, eikä valitettavasti syyttä. Tällä hetkellä ainoastaan kymmenen prosenttia Suomen metsistä on niin sanottuja vanhoja metsiä, eli yli 120 vuotiaita. Nykyinen hallitus on myös innostunut kasvattamaan metsien hakkuita biotalouden nimissä, joka ei ole hirveän pitkäjänteistä politiikkaa. Yksityinen ihminen voi myös tehdä paljon luonnon hyväksi esimerkiksi omilla kulutusvalinnoillaan. Meillä on myös mahdollista ehdottaa ja hakea yksityisomistuksessa olevaa aluetta luonnonsuojelukohteeksi. Vuonna 2017 Luontolahjani Satavuotiaalle kampanjassa yli 3000 hehtaaria kotimaista luontoa suojeltiin.

Luonnonsuojelu tulee kotiin

Nykyajan nuoret suhtautuvat myönteisesti luonnonsuojeluun. He ovat kasvaneet kaudella, jolloin kierrätys on ollut arkipäivää, eivätkä he tiedä ajasta, jolloin hiilarijalanjälkeä ei olisi tunnistettu. Lakisääteisillä toimenpiteillä kuten kierrätyksellä voidaan tehdä paljon, mutta enenevässä määrin trendinä on myös normaalin yksityisen ihmisen toimet ja valinnat. Surulliset kuvat maailman toiselta laidalta todistavat, että maatumaton jäte kuten muovi voi matkata tuhansia kilometrejä ja saastuttaa rantoja ja vesistöjä vuosisatoja. Muovin ja muun pakkausmateriaalin vähentäminen onkin hyvin ajankohtaista. Muovipussien käytöstä yritetään luopua koko Euroopassa, ja maissa joissa niitä aikaisemmin sai ilmaiseksi ostosten yhteydessä on alettu pyytämään maksua, jos sellaisen haluaa. Kasvispainotteisempi ruokavalio on myös luonnonsuojelua. Lihatalous kuormittaa ympäristöä, ja varsinkin ulkomailta tuotettu liha kaikkine rahteineen ei todellakaan ole luonnonsuojelijan valinta. Lähiruoka on suositeltavaa, jos pallon haluaa pelastaa ja sillä myös tukee paikallisia yrittäjiä. Myös omaa liikkumistaan kannattaa miettiä. Polkupyörä ja kimppakyydit säästävät ympäristöä ja samalla joko kunto kasvaa tai joutuu sosialiseeraamaan. Omaa hiilarijalanjälkeään pystyy laskemaan netissä, ja vaikka matkustaminen kuuluu lomaan, on hyvä tiedostaa kuinka paljon se luontoa rasittaa. Luonnonperintösäätiön kautta voivat yksityiset maanomistajat neuvotella maidensa suojelusta sopivaa korvausta vastaan. Jo aikaisemmin mainittu osa Suomi 100 juhlavuotta, jossa suomalaiset pystyivät ehdottamaan omia metsiään ja muita kohteita suojelualueiksi toteutettiin yhdessä ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriöiden kanssa.

Milloin luonnonsuojelu ei toimi

Aina valitettavasti hyvät aikeet eivät johda onnistuneeseen lopputulokseen. Suomessa vesien rehevöitymisen on nähty johtavan joidenkin lintulajien vähenemiseen huolestuttavassa määrin. Kun vesistöt kasvavat umpeen, lintujen pesiminen ja ruuan hankinta vaikeutuu. 90-luvulla perustetulla Natura alueella on hyvin tiukat määräykset, ja jos vesistöjen kunnostusta tekee, se vaatii tarkkoja ja yksityiskohtaisia suunnitelmia. Joskus se on kertakaikkiaan mahdotonta. Kysymys on myös hinnasta, vesien kunnostus ei ole mitään halpaa touhua. On arvioitu, että jopa puolet Suomen lintuvesistä vaatisi pikaista kunnostamista. Kun samaan aikaan niistä useimmat sijaitsevat suojelluilla alueilla, on noidankehä valmis. Luonnonsuojelu toimii itseään vastaan. Me kaikki haluamme nauttia puhtaasta ilmasta ja kirkkaista vesistä. Myönteinen ja tiedostava ote luonnonsuojeluun takaa, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus iloita raittiista ja miellyttävästä ympäristöstä.

Milloin luonnonsuojelu ei toimi

Comments are closed.